Närästyksen leikkaushoito

Yleensä närästyksen syynä on väljä ruokatorven alasulkija. Pitkään kestänyt happaman mahanesteen takaisinvirtaus voi johtaa ruokatorven tulehdukseen.

Närästyksen hoito aloitetaan aina ns. konservatiivisilla keinoilla eli elintapamuutoksilla (ärsyttävät ruuat ja juomat pois, tupakka pois, laihduttaminen, sängyn pääpuolen kohottaminen) ja lääkehoidolla. Nykyaikaiset happosalpaajat auttavat yleensä hyvin.

Kun närästyksen syitä lähdetään tarkemmin selvittämään, tärkein tutkimusmenetelmä on mahalaukun tähystys eli gastroskopia. Siinä selvitetään tarkasti ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen kunto.

Jos potilaan sulkijalihaksen toiminta on täysin häiriintynyt ja oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää, voi kyseeseen tulla myös leikkaus. Se tehdään nykyään useimmiten vielä laparoskooppisesti eli vatsaontelon tähystysleikkauksena. Siinä tähystin viedään vatsaontelon sisään ihon läpi. Pienen viillon kautta korjataan palleatyrä ja mahalaukun yläosasta muodostetaan rengas ruokatorven alaosan ympärille, jolloin mahan sisällön ylösnousu estyy. Leikkaus tehdään nukutuksessa.

Sairaalahoidon tarve on yleensä 2 vuorokautta leikkauksen jälkeen ja sairaslomaa tarvitaan 2-3 viikkoa. Leikkauksen jälkeen etenkin karkeat ruuat voivat aiheuttaa nielemisvaikeutta muutaman viikon ajan ja ilmavaivat saattavat lisääntyä.

Uusin mahdollinen leikkausmenetelmä on ns. EsophyXTM TIF (Transoral Incisionless Fundoplication). TIF:ssä vatsaontelon tähystyksellä rakennetaan uusi läppä alemman sulkijan alle. TIF:ssä ei tarvitse tehdä viiltoja ihoon, sillä menetelmä mahdollistaa sekä tähystimen että kirurgisten välineiden viemisen suun kautta suoraan operaatiokohtaan sulkijalihaksen läpän kiristämiseksi tai operoimiseksi.

Verrattuna laparoskooppiseen tai perinteiseen leikkaukseen, suun kautta tehdyt tähystysleikkaukset vaativat lievempää nukutusta ja potilaat kokevat vähemmän leikkausoperaation jälkeisiä komplikaatioita. Lisäksi uuden menetelmän etuna on lyhyempi operaation jälkeinen sairaalassaoloaika sekä potilaan nopeampi palautuminen normaaliin arkeen ja työkykyiseksi.

Lisätietoja:

www.egseurope.eu

www.upviser.fi