Näin närästys syntyy

1. Mahalaukun seinämä ja siinä olevat rauhaset erittävät hapanta mahanestettä, jossa on mm. suolahappoa, entsyymejä ja limaa. Mahanesteellä on monia tärkeitä tehtäviä, jotka liittyvät ruuan ainesosien pilkkomiseen sekä bakteeritasapainon ylläpitämiseen. Mahanesteen pepsiinientsyymi pilkkoo ravinnon valkuaisaineita elimistön käyttöön. Suolahappo mahdollistaa pepsiinin toiminnan mahalaukussa ja torjuu ruuansulatuskanavaan joutuneita haitallisia pieneliöitä, kuten bakteereita. Lima puolestaan suojaa mahalaukun limakalvoa sen omilta eritteiltä ja tekee ruokamassan liukkaaksi.

Närästyksen syy on toiminnallinen ruuansulatuskanavan häiriö, jonka seurauksena mahanestettä virtaa väärään suuntaan ruokatorveen päin.

2. Ruokatorven alempi sulkijalihas toimii ruokatorven ja mahalaukun välisenä porttina. Nielemisen jälkeen alasulkija avautuu ja ruoka pääsee kulkeutumaan mahalaukkuun. Yleensä alasulkija on supistuneena estäen mahansisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen. Pieniä määriä mahanestettä voi myös normaalitilanteessa päästä ruokatorveen, etenkin aterioiden jälkeen tai röyhtäisyn yhteydessä.

Närästäessä ruokatorven alempi sulkijalihas avautuu ilman erityistä syytä myös muulloin kuin nielemisen yhteydessä. Tällöin hapanta mahanestettä pääsee virtaamaan ylös ruokatorveen. Voimakas suolahappo ei vaurioita mahalaukkua sen erityisen suojamekanismin ansiosta, mutta ruokatorven limakalvo ärsyyntyy suolahaposta helposti.

3. Rintalastassa tuntuu polttelua ja kipua kun hapan mahaneste nousee ruokatorveen.

4. Myös suussa voi tuntua karvas ja hapan maku happaman mahanesteen noustua aina ruokatorven yläosaan ja nieluun saakka.