Pyrvin

kihomadot

Kihomato on ihmisen yleisimpiä loisia. Suomessa niitä esiintyy lähinnä alle kouluikäisillä lapsilla, ja ne ovat yleistyneet etenkin leikki-ikäisten keskuudessa viime vuosina. Helsinkiläisten päiväkotilapsille tehdyssä tutkimuksessa 5-10 prosentilla lapsista todettiin kihomatoja. Kihomadot eivät pääsääntöisesti aiheuta lapselle vaaraa, eivätkä aina edes oireita. Vaiva voi kuitenkin olla hyvin kiusallinen. Kihomatojen häätäminen vaatii aina lääkehoitoa.

Ajatus elimistössä elävistä loismadoista voi tuntua hyvin kaukaiselta ja vastenmieliseltä länsimaiselle, moderneissa oloissa elävälle ihmiselle. Kyseessä on kuitenkin yleinen vaiva, josta nykyään ei juurikaan puhuta. Siksi se voi tulla monille pienten lasten vanhemmille yllätyksenä. Vaiva olisi kuitenkin hyvä nostaa esille esimerkiksi päiväkodissa tai muussa hoitopaikassa, sillä kihomadot tarttuvat hyvin helposti lapsesta toiseen.

Kihomatojen tunnusmerkit

Peräaukon kutina on lapsilla usein oire kihomatotartunnasta. Kutinaa esiintyy etenkin iltaisin ja öisin, jolloin se voi haitata nukahtamista tai herättää kesken unien. Joskus ärsytys aiheuttaa peräaukon supistuksia, jotka voivat ilmetä paikallisena kipuna. Myös vatsakipua voi esiintyä oireilun yhteydessä. Yleinen levottomuus ja ruokahalun puute voivat kertoa lapsen kihomatotartunnasta. Aikuisilla tauti on harvinaisempi ja usein oireeton tai lähes oireeton.

Kihomato on noin sentin mittainen ja vajaan millin levyinen läpikuultava mato, joka elää suoliston loppupäässä. Naaraspuoleiset kihomadot munivat peräaukon suulle. Kihomadon munat eivät ole silmällä erotettavissa. Ne ovat läpikuultavia ja mikroskooppisen pieniä: kooltaan noin 0,05 x 0,07 mm.

Joskus kihomatoja voi havaita lapsen ulosteessa, mutta useimmiten selviä ulkoisia merkkejä ei ole. Kihomatotartunnan mahdollisuus kannattaa kuitenkin aina ottaa huomioon, jos lapsi valittaa tai oireilee kutisevasta alapäästä.

Kihomatojen syyt

Tauti tarttuu munista, joita kihomatonaaraat munivat peräaukon seutuun. Kihomadot leviävät helposti käsistä, leluista, vuodevaatteista, kodintekstiileistä ja kosteista pesutiloista. Ne säilyvät huoneenlämmössä jopa viikkoja. Kihomatotartunnan riskiä lisäävät mm. lattialla leikkiminen, käsien pesun unohtuminen ennen ruokailua ja kynsien pureskelu. Käsien kautta kihomadot leviävät myös ravintoon ja voivat tartuttaa muita.

Kihomatoja esiintyy vain ihmisillä, eli tartuntaa ei voi saada esimerkiksi lemmikkieläimistä. Kutina on kihomadon kiertokulun kannalta hyödyllistä, koska kutinan ja sitä seuraavan raapimisen seurauksena munia joutuu runsaasti vaatteisiin, vuodevaatteisiin ja sormiin ja sitä kautta uuden tai saman isännän suuhun.

Kihomatojen hoito

Apteekista saa ilman reseptiä Pyrvin-nimistä valmistetta kihomatojen häätöön. Kihomatojen häätäminen vaatii aina lääkehoitoa. Hoitoa suositellaan aina koko perheelle, sillä madon munat tarttuvat helposti henkilöstä toiseen. Madonmunat tarttuvat herkästi uudelleen, joten hoito kannattaa uusia 14 vrk:n kuluttua. Lääkehoidon lisäksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä kihomatojen uusiutumisvaaran välttämiseksi:

  • Hyvä peseytyminen on tärkeää. Koska madonmunia on juuri peräaukon ympärillä, tulee huolehtia erityisesti alapesusta ja käsien pesusta.
  • Lapsia tulisi muistuttaa käsien pesusta. Kädet pestään huolellisesti ainakin wc-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua.
  • Kynnet kannattaa pitää lyhyinä ja puhtaina.
  • Hoidon yhteydessä tulee vaihtaa alusvaatteet, yöpuku, pyyheliinat, tyynyliinat ja lakanat. Ne kannattaa laittaa heti pesuun ja välttää ravistelua.
  • Alushousut on syytä vaihtaa viikon ajan kahdesti päivässä, koska madonmunat saattavat olla elinkykyisiä useita päiviä, jopa viikon hoidon jälkeen.
  • Vuodevaatteet kannattaa tuulettaa huolellisesti.
  • Perusteellinen siivous on tärkeää: lattioiden ja muiden pintojen pyyhkiminen, ovenkahvojen ja valonkatkaisijoiden puhdistaminen, wc-tilojen perusteellinen peseminen. Lelut kannattaa puhdistaa ja poistaa pehmolelut käytöstä kuukauden ajaksi.
  • Vaipanvaihtopöytä tulee puhdistaa ja laittaa likaiset vaipat suoraan roskiin.
  • Jos matoja ilmaantuu taas kuukauden kuluttua, on hoito epäonnistunut, ja se pitää uusia.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hyvä ottaa yhteyttä, jos ohjeen mukaan toteutetusta hoidosta huolimatta peräaukon ympäristössä tai ulostuksessa havaitaan 1-2 cm pitkiä, valkoisia, lankamaisia, liikkuvia matoja.